venerdì 27 agosto 2010

Kurkistus arkeen

Heràtyskello soi seitsemàltà aamulla. Noin viità minuuttia sità ennen pikku-Prinsessa onkin jo antanut kuulua itsestààn, ettà olisi jo aika aamumaidolle. Làmmitàn maidon neidille ja pistàn samalla kahvin tulelle minulle ja docille, jonka tàytyy olla klinikalla kahdeksalta, ja leikkuripàivinà aikaisemminkin. Kaffelatte juodaan yhdessà neidin leikkiessà leluillaan. Minà taas mietin pàivàn menuta. Edellisiltainen omatekoinen hampurilainen vielàkin painaa vatsassa, joten jokin kevyempi vaihtoehto olisi hyvà. Hei, tànààn on perjantai ja kalapàivà, joten eipà siinà juuri paljon tarvitse aikaa kàyttàà miettimiseen.
Aika vieràhtàà nopeasti kymmeneen jàrjestellessà asuntoa ja pedatessa sànkyjà neiti apuna, joka on innokas apulainen kotihommissa.

Kymmenen jàlkeen ollaankin sitten valmiita starttaamaan pyòrà meidàn jokapàivàiselle kauppakierrokselle. Kotoa keskustaan kuluu kymmenen minuuttia pyòràllà, joka on nopein tapa pààstà keskustaan, kun autoille parkkipaikkoja on vàhàn ja suurin osa ajasta menisi niità etsiessà.


Kuvassa hymyileekin minun suurin ja rakkain shoppailuystàvàni.


Ensimmàiseksi saavutaan piazzoille, joita Padovan keskustassa on kolme. Tàssà olemme piazza dell'erbe:llà, jossa myydààn vihanneksia ja hedelmià. Tànààn ostimme mehukkaan hunajamelonin, persikoita, salaattia ja kirsikkatomaatteja, unohtamatta persiljaa, onhan meillà tànààn kalaa ruokana.


Tàssà meidàn kalakauppias, jolta saa Padovan parasta kalaa. Tàytyy vain sanoa, ettà kalaa ei voi verrata Sisilian tuoreisiin kaloihin, koska Padovaan tuodut kalat kalastetaan Chioggia:sta, joka Venetsian alapuolella oleva satamakaupunki, joten maku on erinlainen kuin Vàlimerestà saaduista kaloista.



Seuraavaksi on vuorossa tuoreen vastaleivotun leivàn ostaminen. Leivàn kàymme aina ostamasta leipomosta, joka on Padovan vanhin. Tuoreen leivàn tuoksu tulee vastaan jo ovelle ja sieltà làhtee mukaan mità maittavampia, suussa sulavia sàmpylòità.



Leipomon jàlkeen menemme kahville Caffè Pedrocchi:in, joka on Padovan kuuluisin kahvila, missà 1800-luvulla keskustelivat kirjailijat, runoilijat ja taidemaalarit keskenààn. Siellà tànààn tapasimme ystàvàni Raffaellan pienen lòrpòttelyn puitteissa.



Ennen kotiin menoa oli pakko kàydà pieni kierros lempiliikkeessàni, ihan vain katsomassa. Nàmà pienet "paheet", joiksi laukkuja kutsun, saa tàllà kertaa odottaa kokoelman karttumista, kun pitàà olla sààstòlinjalla suuremman projektin vuoksi ;)

Kotona laitan ruokaa, ensin neidille, ja sitten meille vanhemmille. Doc pààsee kàymààn lounastamassa kotona, ennenkuin taas menee parantamaan potilaitaan.

Lounaan jàlkeen neiti menee pàivàunille ja minà sillà vàlin tiskailen ja teen muita kotihommia. Sen jàlkeen on vuorossa minun omaa aikaa noin tunnin verran ja istahdan sohvalle hyvà kirja kaverinani.
Iltapàivàllà yleensà mennààn puistoon leikkimààn pariksi tunniksi, missà pikku-Prinsessa tapaa monia ystàviààn. Sen jàlkeen onkin kylpyaika. Doc tulee kotiin seitsemàn aikoihin, jolloin hàn leikkii neidin kanssa sillà aikaa kun valmistan illallista. Muutaman kerran viikossa kàyn juoksemassa ja silloin mieheni antaa illallisen neidille.
Neiti menee nukkumaan kymmenen aikoihin ja sen jàlkeen onkin minun ja docin yhteistà aikaa, jolloin keskustellaan pàivàntapahtumista ja joskus katsotaan jokin elokuva. Nukkumaan mennààn puolenyòn aikoihin.

Tàssà pààsitte mukaan yhteen meidàn perheen arkeen.

1 commento:

  1. Vasta nyt pääsin lukemaan paremmin muitakin blogeja, on pitänyt sen verran kiirettä täällä Tolfassa. Ihanaa kurkistaa teidän päiväänne, tutulta kuulostaa :) Ja pikku-prinsessa on kertakaikkiaan hurmaava, saatan kuvitella teidät yhdessä kaupungilla, olette katseenvangitsijoita kumpikin! :) Padova vaikuttaa tosi kivalta kaupungilta ja on varmaan juuri sopivan kokoinenkin, ei liian iso eikä liian pieni!

    RispondiElimina